Print Friendly

Tlamachtiliztli 31 Tlacotontli huan Tlaochpanaliztli (Las ceremonias de limpia. El condicional Parte 2)

TlapannextiliztliIntroducción

En está lección veremos dos ceremonias de la limpia. Tlacotontli se realiza en casa de la/el curandero/a mientras que tlaochpanaliztli se realiza en casa de la persona enferma que necesita una limpia.

A continuación veremos tres textos dónde pueden continuar la práctica del condicional -zquia y -tozquia.

TlamanextilliEjemplo

Explicación de la una limpia CC BY Conociendo el Trópico Americano

Chantequitl tlen momachtianihPractica para Estudiantes

Tlapohualiztli tlen tlacotontli // Relato de una limpia en casa de la/el curandero/a

Pan ni tlaxeloliz tiquittazceh quemmaniuhqui mochihua ce tlacotontli huan ce tlaochpantli. Ni ome tequitl quichihua ce tepahtihquetl o ce tlachixquetl huan mochihua pan cequin pilaltepetzitzin tlen Chicontepec. Tequitl tlacotontli mochihua quemman ce acahya quicocoliah, axquinequih quiittazceh, moxicoah pampa quipiya cualli inemiliz, cualli tequitl, quitlani cualli tlaxtlahuilli, itatahhuan cualli itztoqueh huan axtlen quinpoloa.

Tlacotontli mochihua para quiittazceh tlan nelnelliya quicocoliah ni macehualli huan tlen hueliz mochihua. Ni tequitl mochihua tepahtihquetl ichan, huacca tepahtihquetl monemilia ica tlamantli tlen quitehuiz: quitequihuia ce cahontzin tlen itocah cuartilloh itamachca cempohualli huan mahtlactli, quitequihuia cintlancochtli hueliz mahtlactli huan nahui zo caxtolli huan eyi. Nouhquiya quitequihuia popochcomitl. Macehualli quihuica copalli, pilcantelahtzin huan tomin tlen mahtlactli tlen ica quichihuazceh tlatemoliztli. Tepahtihquetl pehua motiochihua itlaixpan, tlaihitoa, nouhquiya tlaihitoa campa eltoc huapalli huan cintli, nopayah tlahtlani queniuhqui itocah macehualli tlen quichihuilia ni tequitl, queniuhqui itzonquizca huan canin nemi pampa tlahtlani ica totiotzin.

Tepahtihquetl motiochihua, tlatocaxtia campa quichihua inemiliz macehualli, azta campa nemi itonal. Teipan tepahtihquetl quiahhuia pilcintzin imaco huan quipanoltia iixco popochcomitl tlen quipiya tlicolli, teipan quiihtzeloa pan huapalli, huan quitlachilia canin huan queniuhqui huetzqueh pilcintzitzin. Tepahtihquetl quiitta queniuhqui huetzitoh pilcintzin zampampa tepahtihquetl monequi quiittaz tlan nelnelliya neci tlen achtohui quizqui, tlan quena huacca quinillia nochi macehualli tlen quizqui.

Tepahtihquetl quiihtoa: “nican neci mitzcocoliah, moxicoah cequinoqueh pampa ta axtlen mitzpoloa, ticpiya tequitl, ticpiya cualli tequitl, axcanah tiquincahua motatahhuan inincelti, eli tiquinpalehuia ica ce quentzin tlaxtlahuilli, cualli tiitztoc, ahachica tihuallauh tiquinpaxaloa motatahhuan. Ni yeca quichihuah tlen axcualli, quinequih ximoquetza quentzin, nouhquiya quinequih xiohuihti. Para xolehuiz ni cualantli monequi ma mochihua ce tlacotontli.” Nican mocahuah quemmaniuhqui mochihuaz tequitl tlen tlacotontli.

Tlahtlaniliztli / preguntas

  1. Xictemo tlachihualiztli tlen eltoc pan tlacotoctli huan xicpatla ica –zquia huan -tozquia. // Encuentra las acciones que se hacen en una limpia y cambialas al condicional utilizando -zquia y -tozquia
  2. Xiquihcuilo tlen tlamantli tequitl ticmati. // Escribe sobre los trabajos que sabes hacer.

Tlapohualiztli tlen tlaochpanaliztli. // Relato de la limpia en casa de la persona enferma.

 Tlaochpantli ni tlamantli tequitl nouhquiya quichihua tepahtihquetl huan ni quicencuilia tequitl tlen tlacotontli. Ni tlaochpantli axcanah mochihua ichan tepahtihquetl, ni mochihua ichan macehualli tlen mopahtia. Ni tequitl mochihua pampa moittac miac cualantli pan tlacotontli tlen mochiuhqui para macehualli. Pan ni tlaochpantli motequihuia cequin tlamantli xihuitl huan mocui; nochi chihchicome xihuitl Santa maria, apazoxihuitl, tepecocah, cocah, talachia, pizte huan chalchocotl. Nouhquiya motequihuia ce veladorah tlen tonantzin, ce tlen San Judas Tadeo, cantelah, ceboh, huinoh, chicuace tzopelatl tlen cuecuetzitzin. Cequin tlamantli nochipa eltoc tlaixpan quen popochcomitl, tlaxcalyoyomitl, copalli, ixcopincayotl tlen piltotiotzitzin huan nouhquiya motlalia xochimantli. Ni tlamantli tequitl axcanah mochihua zan catlinya tonatiuh ni mochihua miercoles, Viernes, sabado zo domingo pampa tepehtihquetl quiihtoa nopa tonatiuh chicahuac.

Tepahtihquetl yohui ichan ichpocatl, nopayoh ya monequi eltozza nochi tlen quiillihqui quemman quitlatemolihqui. Quemman ahci tepahtihquetl ya monemilia ica tlatehtectli, quichihua miac piltotiotzitzin ica miac ixnezcayotl ica amatl tlen itocah china; quichihua piltotiotzitzin pampa inihhuantin nouhquiya yoltoqueh. Totiotzitzin  tlen iteco atl, ehecatl, tonantzin, totatah, tlitl, tlalli huan cequinoqueh. Pan ni tlaochpantli motequihuia: cuaxilotl icuayo huan nehpalli, quitehtequi ciltic huan quiamaneloa ica atl huan queuhquinon quicahuah ma elto pampa ni motequihuia quemman nochi tlamiya quichihua itequiuh. Ni atl ica tlaahatequia tlaixpan huan campa tlitl.

Tepahtihquetl pehua motiochihua tlaixpan, quincamahuia totiotzitzin, quintlahtlania manoh pampa ya tequitiz, quichihuaz ni tequitl, quinequi ma quipalehuican, ma quihuanitztocan, axcanah ma quicahuacan icelti, ma cualli quiza itequiuh huan pehua tlapopochhuia. Teipan tepahtihquetl quinotza anque macehualli tlen quiochpanaz huan pehua ica tlaochpantli, ni tlaochpantli quitequilia achi huinoh, teipan quihuentia cantelah huan ica ce tecciztli. Nopa eyi tlamantli quiahcocui tlaixpan pampa quitequihuiz pan tlacotontli. Quemman tepahtihquetl pehua quiochpana nouhquiya pehua quincamahuia totiotzitzin huan macehualli tlen quiochpanah pehua cochmiqui, zotlahuia. Quemman tepahtihquetl tlami quiochpana macehualli, ya quimactilia cantelah para ma quitlati huan ma quitlali tlaixpan. Tepahtihquetl zampa motiochihua, naman motlahtlania ica ce piyo tlen ica quiochpanaz macehualli.

Tepahtihquetl quemman motiochihua quiihtoa: “Tonanan, totatah nican tiitztoqueh inmoixtenno, nican moconeuh axcanah mitzilcahua huan naman nican ticnequih timitzillizceh ma quicahuacah moxochiconeuh, xicquixtilican nochi tlen quipechia ma axcanah quiahci tlamantli tlen axcualli, ya axtlen quichihua, ya zan quinequi cualli itztoz, tequitiz yehyectzin huan ta ticmati itztoqueh tecocolianih, moxicohuanih”. Tepahtihquetl tlami tlaochpana  huan quimaca macehualli ma quiahhui piyo tlen ica quiochpanqueh. Teipan tepahtihquetl quizoa tlatehtectli tlaixpantenno huan quimictia piyo, quiquechcomichoa ica tiheraz huan eztli tlen quiza quichichipitza pan amatlatehtectli, pan tlalli huan pan cubetah atl. Piyo tlen quimictia tepahtihquetl quimaca cihuatl tlen chaneh pampa monequi ma mohuihuitla, ma motehtequi zahzancualli huan ma mocualtlali caltoh ica xonacatl, alahhuenoh huan chilli chichiltic tlamoltilli.

Xicnanquili cequin tlahtlaniliztli. // responde algunas preguntas

  1. ¿Quenniuhqui itocah tequitl? / ¿Cómo se llama el trabajo?
  2. ¿Ica tlen achtohui quiochpanah macehualli? / ¿Qué se lleva acabo primero en una limpia?
  3. ¿Queniuhqui quimictiah piyo huan acquiya quimictia? / ¿Cómo se mata el pollo y quién lo mata?
  4. ¿Quenniuhqui inintocah totiotzitzin? / ¿Cómo se llaman los dioses?
  5. ¿Quenniuhqui quitequihuia tepahtihquetl amatlatehtectli? / ¿Cómo usa el/la curandero/a los recortes de papel?

Xiccencuili xicpohua tequitl tlen tlaochpantli. // Sigamos leyendo sobre el trabajo de la ceremonia de la limpia.

Noque quicualtlaliah piyo, tepahtihquetl quichihua tlacotontli tlen ichpocatl para ma quiza tlen cualantli tlen quipanhuetzi. Tepahtihquetl quichihua tlacotontli tlahco calli huan tlachiya ica caltenno. Nopayoh quitlaliz nochi tlamantli tlen quitequihuiz: Tlatehtectli tlen totiotzitzin, quitlalia chihueyi totiotzitzin ica miac ixnezcayotl amatl, ce cantelah, ce cebo, popochcomitl, tlalli tlen millah, huinoh, tlaochpantli quitecpana, tecciztli xoxohuic tlen ica quipohpohqui macehualli huan ce tecciztli iuccitoc. Tepahtihquetl pehua motiochihua nopayoh, motlahtlania ica totiotzitztin huan quihtoa: “xicmanahuican, ni inmoconeuh ma axtlen quipano campa nemi, xicmacacan ce cualli ohtli, ce cualli tequitl, ce cualli cochiztli”. Quemman motiochihuayaya quitequiltiyahqui huinoh nopa amatlatehtectli. Teipan quicencuilih ica tecciztli tlen xoxohuic, quipitzinia huan quiteca tlalchi huan nopayoh nouhquiya quiitta quiza tlamantli tlen axcualli. Tecciztli tlen iuccitoc nouhquiya quitlapana huan quitema pan amatlatehtectli huan pan tlalli tlen millah.

Quemman tlamiya tlacamahuia tepahtihquetl huanya totiotzitzin, pehua quicui nahnahui amatl tlen totiotzitzin nouhquiya quicui tlaochpantli huan quiahhuia teipan quitlahcocotona, ome zo eyi hueltah.  Queuhquinon quichihua ica tlen polihui hazta tlami teipan quitema pan ce folza. Naman Tepahtihquetl “quiihtoa tlan eltocca imotlacual xichualicacan chicuazceh polatoh tlacualli” ni tlacualli ya quimactiliah teipan ya quitlalia, ome polatoh tlacualli ica tlaxcalli huahcapan huan nahui polatoh ica tlaxcalli tlalchi. Quemman tlatlalia tepahtihquetl nouhquiya quitlalia chicuace tzopelatl, ome huahcapan huan nahui echcapan, cencah tlatlalia ica cafeh, ica pantzin. Quenni tlami tlatlalia tlaixpan.

Tepahtihquetl nouhquiya tlahtlalia campa tlipitzah zampampa zan ica inacaztlan, nopaya tlanahuatia ma quitlalican ce xochimantli. Teipan tepantihquetl quitlalia ce cantelah, ce polatoh tlacualli ica tlaxcalli, ce tazah cafen huan ce pantzin. Quemman tlatlalia nouhquiya motiochihua. Teipan quemman tlamiz tlatlalia tepahtihquetl quiihtoz: “quennopa ma tlaehelto ce tlatoctzin, noque ma tlacuah totiotzitzin”. Teipan quemman panocca nopa tlatoctzin tepahtihquetl quiihtoa: “naman quena tlacuahquehya totiotzitzin naman ma titlacuacan tohhuantin zancehco. Xiccuican tlen motlalih, ximocualtecacan huan xitlacuacan.”

Tepahtihquetl quemman tlacuah zan quiihtoa: “nochi cualli quizqui, niccotonquiya tlen axcualli eltoya, zan monequi ximochiyacan ce nahui tonatiuh huan ni nochi tlacehuiz, tlamiz cualantli huan ayoccanah zanilozceh”. Ni tequitl tlan mochihua ni monequi ma mocencuili xihxihuitl axcanah ma moilcahua pampa queuhquinon nouhquiya totiotzitzin quipalehuizceh, pampa nouhquiya tlen tecocoliah axcanah mociauhcahuah, inihhuantin quicencuiliah quichihuah tlen axcualli. Pan ni tlacotontli monequi miac tlatlepanittaliztli huan tlaneltoquiliztli. Huan queuhquinon mopalehuiah cequin macehualmeh tlen pilaltepetzitzin tlen Chicontepec Veracruz.

Xicpatla tlahtolpamitl ica tozquia campa yohui. // En las siguientes oranciones cambia los verbos al condicional -tozquia.

Ej. Tepahtihquetl quichihua tlacotontli tlahco calli huan tlachiya ica caltenno. / El curandero/a hacer la limpia a la mitad de la casa y tu observas afuera de la casa.

Tepahtihquetl quichiuhtozquia tlacotontli tlahco calli huan tlachixtozquia ica caltenno. /  El curandero/a hubiera hecho la limpia a la mitad de la casa y tu la hubieras observado afuera de la casa.

  1. Queuhquinon quichihua ica tlen polihui hazta tlami teipan quitema pan ce folza. / De esa manera se hace y se sigue hacendo hasta que se termina despues se echa en una bolsa.
  2. “quennopa ma tlaehelto ce tlatoctzin, noque ma tlacuah totiotzitzin”. / En esta manera se realizan muchas cosas se pueden guardar en un momento, asi come nuestro diosito.
  3. “naman quena tlacuahquehya totiotzitzin naman ma titlacuacan tohhuantin zancehco. / ahora si ya comio nuestro diosito ahora ya comemos nosotros juntos.